Joulukalenteri 2016 - Luukku 3

Mikä peli on saanut sinut itkemään?

Voi mahdoton! Minulla on todella herkät kyynelkanavat, jonka vuoksi saan itseni vuodattamaan kyyneliä sormia napsauttamalla. Valot ja hajut pistävät myös silmät herkästi kostumaan, esimerkiksi sipulia kuoriessa tuntuu kuin sokeutuisin ja tämän vuoksi nakitan jollekin muulle sipulien käsittelyn jos vain mahdollisesti joku muu on siinä kokkailussa mukana.

Haluan myös mainita olevani todella empaattinen ja sympaattinen, jonka ansiosta eläydyn pelien, elokuvien ja sarjojen tapahtumiin todella helposti. Jos esimerkiksi jossakin pelissä on vaikka äiti ja tytär, jotka ovat syystä tai toisesta erkaantuneet toisistaan ja jossakin kohtaa peliä he taas tapaavat ja tilanteeseen on tungettu jokin maailman herkin viulumusiikki ja tämä äiti ja tytär juoksevat toisiaan halaamaan onnellisina kyynelten lennellessä ympäriinsä niin minä vuodatan onnenkyyneleitäni vähintään molempien pelihahmojen edestä! Välillä pitäisi ehkä vähän vähemmän eläytyä näihin pelien tilanteisiin?

Tässä muutama mieleen ensimmäisenä tuleva peli jossa kyynel jos toinenkin on ilosta tai surusta vierähtänyt poskelle: The Walking Dead season 1 ja 2, The Wolf Among Us ja Ori And The Blind Forest.

Tässä sitten spoilerina muutama mieleen tullut kohtaus noista kyseisistä peleistä, jotka ovat mieleen jääneet ja saaneet silmäni vuotamaan tai vähintäänkin kostumaan. Rullaa silmäsi seuraavaan punaiseen tekstiin jos et tahdo spoilata itsellesi näitä kyseisiä pelejä:

The Walking Dead season 1: Varmasti jokainen on vähintäänkin saanut silmäkulmansa kosteaksi, kun pelin lopussa Lee rojahtaa varaston lattialle ja Clementine ei tahdo hyväksyä tilannetta. Lee oli hahmo johon kiinnyin todella paljon ja hänen pian koittava kuolemansa vaan pisti suruksi niin paljon, että kyynelten kertymistä silmäkulmiin ei voinut estää. Kaiken kukkuraksi Clementine nyyhkytys ja surullinen ääni loivat tähän sen viimeisen pisteen! Surullisin kohtaus koko pelissä ja joka kerta yhtä tunteita herättävä hetki!

The Walking Dead season 2: Tästä muistuu mieleeni erittäin onnellinen hetki, joka sai onnenkyyneleet putoilemaan poskiani pitkin lattialle! Se hetki, kun pelaajalle heitetään päin naamaa yllätyksenä, että Kenny onkin elossa! Hänen ja Clementinen jälleennäkeminen on niin herkistyttävä ja onnellinen, että varmasti moni muukin on tässä kohtaa hieman tirauttanut kyyneliään!

The Wolf Among Us: Todella kovana yllätyksenä ja järkytyksenä tullut Lumikin, Snow Whiten kuolema! Niin ihana hahmo ja niin yllätyksenä tullut kohtaus sai niin järkyttymään, että kyyneleet herahtivat silmille! Tämä kohtaus järkytti niin pahasti, että istuin tuolissani silmät ammollaan tuijottaen ruutua pää aivan tyhjänä. Onneksi kuitenkin myöhemmin tarinassa selvisi, ettei oikea Snow White kuollutkaan ja olin todella huojentunut, sekä hämmentynyt.

Ori And The Blind Forest: Pelin alussa se kohtaus, jossa ystävänä ollut iso pallero kuoli, koska oli kaiken ruuan antanut pienelle ystävälleen. Tässä pätkässä taustalla soiva hento pienomusiikki sekä ajatus toisen viimeiseen saakka olleesta pienemmän auttamisesta sai kyllä surulliseksi! Se kun pieni ystävämme yrittää tarjota ruokaa ja tajuaa, että iso ystävä on kuollut ja ja.... Ei tällaisia kohtauksia saa olla missään peleissä, eikä varsinkaan missään missä on näin söpöjä olentoja! Surullista..

Tässä kohtaa uskaltaa alkaa taas lueskelemaan.

Siinäpä nyt muutama kohtaus muutamasta pelistä, sekä hieman katsausta minun kyynelkanavieni toimintaan. Onhan aina noita muitakin pelejä joissa pieniä kyyneleitä on tullut tipauteltua. Juuri aloittamani Dishonored sai myös jo silmät kostumaan pelin alussa, eiköhän näitä ole ja tule olemaankin vielä lisää! On niin mukavaa aina eläytyä kaikkeen täysillä niin saa elää kunnon tunteiden vuoristorataa.