keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Pelejä joita olisi kiva pelata


"Rakas Joulupukki, minulla on kamalasti pelejä joista melkein kaikki on täysin kesken ja osa vielä aloittamatta, mutta kun aivan kamalasti haluaisin täyttää pelilaatikkoani vielä vähän, ihan vähän vain!"

Ei taida mennä tonttujen kuuleviin korviin tuollainen? En usko. Mutta tiedättekö tunteen "Mut ku mä haluun!", jolloin pitää siellä omassa päässä sitten leikkiä sitä vikisevää kakaraa ja äitiä/isää? Itselläni se tunne on hyvinkin usein. En tarvitse uusia pelejä, mutta kun minä nyt vain tahtoisin. Toisaalta, onneksi pelit ei ole halpoja, sillä silloin ei saa kaikkea mitä haluaa.

Uusin Tomb Raider, miksikö haluan sen, vaikka en ole aikaisempiakaan saman pelisarjan pelejä pelannut? Siksi, koska peli näyttää upealta, peli vaikuttaa mielenkiintoiselta, olen aika varma siitä, että tykkäisin tästä pelistä. Joten kun selitys on tämä, jätän pelin ostamatta. Tai ainakin sysään pelin hommaamista syrjään, joskus kaukaiseen tulevaisuuteen.

Ark, mitä minä tällä pelillä teen? No mitäpä en tällä pelillä tekisi! Pelin idea kuulostaa niin kivalta, siinä on dinosauruksia (ne on tosi siistejä) ja pelissä pääsee seikkailemaan, rakentamaan ja mitä lie muuta jännittävää! Tämä olisi tällä hetkellä ainoa peli tietokoneelle, jota olen jo pitkään haaveillut. Peli ei nyt kovinkaan hintava ole, se on ollut jopa useamman kerran alennuksessakin, mutta en viitsi peliä hankkia sillä en halua pelata sitä yksin. Tämä peli olisi juuri sellainen ystävien kanssa pelattava hauska ja jännittävä peli, mutta sitten kun alkaa enemmän miettimään niin... Onhan minulla Dayz ja 7 days to die, varmaan hyvin paljon samanlaisia pelejä pienine eroavaisuuksineen. En viitsisi siis hommata kolmatta samaan tyyliin mahtuvaa peliä, kun seuraakaan ei välttämättä löydy. Silti peli on siellä minun "ehkä joskus vielä" listalla.

Scalebound, hommata vaiko ei? Pelistä kuulin ensimmäisen kerran katsellessani E3 messuja sohvani pohjalta. Lohikäärmeitä ja vielä kaiken huipuksi, OMA lohikäärme! Kuinka siistiä! Jotenkin lohikäärmeet vaan on niin vaaaaaaaaaau, en voi sille mitään, varmaan siksi tämä peli kolahtikin takaraivoon. Pelistä en ole ottanut selvää sen enempää, tiedän sen mitä E3 messujen tarinoinnissa jäi päähäni ja mitä trailerissa näin. Peli näytti kivalta, varmasti olisikin ihan hauska peli, hivenen erilainen kuin moni pelaamani peli, uskoisin, vielä hyvin paljon avoinna tämä peli minulle. En siis oikein tiedä mitä tämän kanssa tehdä, pelejä kun minulla jo on paljon pelattavana, niin en usko tarvitsevani lisää pelattavaa. Vai tarvitsenko? Peli jää sinne toivelistalle, mitä en niin vakavasti viitsi pitää mielessä, mutta jos tulee oikein varakas fiilis ja pelattavat alkaa vähenemään niin silloin uskoisin tämän pelin olevan sellainen kokeilemisen arvoinen! (Ei lohikäärmeille voi sanoa ei!)

The Division, tiedänkö tästäkään muuta kuin trailerin antaman tiedon? Tarvitseeko se muutakaan, kun hienon ja mielenkiintoisen trailerin niin olen jo valmis ottamaan pelin vastaan? (- Ei.) Tästä pelistä uskoisin tykkääväni, jos ollenkaan itseäni tunnen. Tätä peliä pääsisi pelaamaan Co-Op, jolloin olisi niin kivaa kun olisi joku/jotkut keiden kanssa pelata, mutta epäilen hyvin paljon oman pelikaveriporukkani innostusta tähän peliin, joten jää haaveiluksi. Enhän edes tiedä olisiko peli oikeasti niin hieno ja kiva, mitä olen ajatellut. Jään odottamaan pelin ilmestymistä ja gameplay videoita, ehkä niitä katsellessa saan paremman vastauksen siihen olisiko peli siirrettävä "ehkä joskus" listalta sinne "pakko saada" listan puolelle.

Rainbow Six Siege, peli jonka betaa pääsin jo kurkistamaan, ilmestyy aivan pian. Paniikki, mitä teen, ostanko vaiko en? Peliseuraa ainakin löytyisi, peli vaikutti tosi kivalta ja hauskalta, peli oli erilainen kun mitä olen tottunut pelaamaan. Multiplayer räiskintää, jossa enempi kikkailu ja tiimityö on suositeltavampaa. Olen tottunut codeihin, joten tämä oli hauskaa vaihtelua. Tulisiko peliä kuitenkaan pelattua koko rahan edestä, kun nyt tosissaan on tuo uusin codikin tullut hommattua? Tämä peli on harkinnassa vakavasti ja uskon asian selviävän julkaisupäivään mennessä, mitä tämän pelin oston suhteen teen!

Uusin Assassin's Creed, mihin listaan se kuuluu? Olen pelannut tämän pelisarjan aiemmista peleistä vain Black Flagia, joka on minulla niin kesken, kun vain peli voi kesken ollakaan. Kuitenkin tuota Black Flagia pelatessa totesin, että peli on erittäin kiva ja haluan sen pelata vielä jonain kauniina päivänä läpi. Tämä uusin Assassin's Creed sen takia kiinnostaakin, kun uskoisin (jälleen) pitäväni tästä pelistä. Pelistä muutaman videon nähneenä, vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta ja mukavalta. Tämä kuitenkin lentää ihan suoraan sinne "ehkä joskus saatan ostaa" listalle, sillä tälle ei nyt ole aikaa ollenkaan. Ei ole "mä haluun" listan kärjessä, vaan sellainen enemmänkin "ehkä vähän tekisi mieli" -peli. Enhän herranen aika edes kehtaisi alkaa pelaamaan tätä, kun Black Flag niin jäätävän pahasti kesken, että johan se olisi ihan naurettavaa. Pelillä silti paikka sydämessäni, jos ikinä vaan tulee sellainen hetki elämässä, että kaikki pelit pelattu ja mitään ei ole tulossa.

Uusin Mirror's Edge, on ehdottomasti sellainen peli jonka aion hommata vaikka olisi kuinka monta peliä tahansa kesken ja odottamassa. Pääsin aiempaa Mirror's Edgeä kokeilemaan Xbox 360 puolella, kun poikaystäväni toi minulle lainaan pelin ja pyysi kokeilemaan. Hän hieman arveli, että saattaisin tykätä pelistä ja ihan oikein arvelikin. En tarinaa paljoa seurannut ja peli meni melko juoksemalla läpi, nopeasti sen pelasinkin, mutta pelistä jäi vaan niin hyvä mieli! Erilainen peli mitä olin pelannut ennen, hyvän näköinen kaikessa yksinkertaisuudessaan ja valoisuudessaan. Jotenkin rauhoittava ja mukava peli, jonka voisin juosta uudelleenkin läpi. Innostuin kun kuulin tulossa olevan uutta Mirror's Edgeä! Heti jo päätin, että tuon pelin ostan takuu varmasti ja tällä kertaa pelaan peliä seuraten myös tarina osuutta.

Tässä tällaista tällä kertaa! Pelejähän on aivan valtava määrä juuri tulleita, aiemmin tulleita, vasta tulossa ja joskus ehkä tulossa, joten tämä listahan tästä vielä kasvaisi ja varmasti kasvaakin jos vain tutustuisin kaikkiin markkinoilla oleviin ja tuleviin peleihin. En kuitenkaan viitsi kiusata itseäni rikastamalla mieltäni jokaisella mahdollisella pelillä, sillä minusta tuntuu nyt siltä, että innostun jokaisesta vähänkään hienosta pelistä, eikä lompakkoni suostuisi kustantamaan kaikkia niitä pelejä. Ja vaikka rahat riittäisi kaikkiin maailman peleihin, vuorokauden tunnit eivät riitä kaikkeen ja sitä on muutakin tekemistä, kun istua pelien parissa. Joten jätän tämän tähän ja alan purkamaan jo omistamiani pelejä, jos vaikka joskus jonkun pääsisi loppuun saakka pelaamaan.


keskiviikko 18. marraskuuta 2015

The Witcher 3: Wild Hunt


Yksi mahtavimmista peleistä mitä olen koskaan päässyt pelaamaan, on Witcher 3:nen! Peli on mielenkiintoinen, tarina on jännittävä, sivutehtävät on yhtä mielenkiintoisia, kuin mitä päätehtävätkin ja niitä kahlaa enemmän kuin mielellään! Auringonlasku ja -nousu ovat mitä upeampia näkyjä koko pelissä ja muutenkin maisemat puineen, vesineen ja kumpuineen on hienosti toteutettu ja ainakin omia silmiäni hiveleviä.

Kun peli ilmestyi, ajattelin kokeilla miltä se oikein tuntuu. En silloin ollutkaan tällaiseen peliin päässyt tutustumaan ja koin taas pelin olevan minulle liian haastava. Enkä tähän peliin olisi edes tutustunutkaan ilman poikaystävääni, joka aiempia Witcher pelisarjan pelejä pelanneena odotti tätä peliä innolla. Hänen ansiostaan sitten pääsin kokeilemaan tällaisena keltanokkana pelien maailmassa kahlaavana pienenä lapsosena tätäkin peliä! Jopa hänen ihmetyksekseen innostuin ja rakastuin tähän peliin todella! Ah, niin mahtava! Innostukseni kesti suhteellisen pitkään, kunnes taas joku uusi peli tuli ja sitä sitten aloin pelaamaan ja Geralt maailmoineen unohtui. Onneksi peli ei vanhene ja onneksi voin ihan milloin tahansa palata ihanan Geraltin kanssa taistelemaan pelottavia olioita vastaan ja pelastamaan kaikki!

Jotenkin välillä harmittaa, kun peli on aivan kesken ja sitä en "pääse" pelaamaan. Selityksen makua tietenkin, pääsisinhän minä jos vain avaisin pelin ja menisin pelaamaan! Mutta kun... Nyt on Fallout! Sitä ennen oli Metal Gear Solid ja *lässytystä*. MUTTA, siltikin, minä palaan vielä!

Innokkaana valokuvaajana hienot pelit ovat näköhermojani kutkuttavia jonka takia kuvailen paljon pelien maisemia ja kauniita näkymiä. Näitä Witcher kuviakin nyt on muutama tullut otettua ja katsokaa nyt kuinka upea peli osaakaan olla!


Tästä pelistä tulen aivan 100% varmana vielä postaamaan lisää tänne blogin puolelle, sillä (itseäni toistaen) peli on niin mahtavan kaunis ja mielenkiintoinen! Kuvia napsin myös yhtä varmasti, kun aion kirjoittaakin, joten luvassa vielä joskus taas lisää hehkutusta. Toivon, että peli pysyy hehkutuksen arvoisena, ettei tarvitse itku raivo postauksia alkaa kirjoittamaan.

Ehkä voisin uskaltaa sanoa, että tällä hetkellä peliä 3 päivää ja 22 tuntia pelanneena voin julistaa tämän pelin olevan minun makuuni paras peli!


maanantai 16. marraskuuta 2015

Fallout 4 Fiilistelyt osa 1


Nyt se on saapunut ja ensimmäiset pelitunnit vietetty pelin parissa! En vielä pitkälle ole pötkinyt, sillä olen niin kamalan hidas pelaamaan, sillä alkuun nyt varsinkin tahdon tutkia kaikki paikat ja kolot ja ihastella peliä. Viime maanantaina valvoin 00:00 saakka, jotta pääsin avaamaan pelin jo heti, kun päivämäärä vaihtui 10.11.! Muokkailin hahmoa ja pääsin alkuun, mutta sitten oli lopetettava ja käytävä nukkumaan. Tiistaina sitten en edes päässyt pelaamaan kun vasta illalla myöhään jolloin loin uuden hahmon, sillä edellinen hahmo oli aivan liian kiltin näköinen tuohon karuun maailmaan. Mutta keskiviikkona, silloin aloitin jo heti, kun olin töistä kotiin ajanut ja lenkittänyt koiran! Pääsin vähän enemmän tutustumaan pelin jännittävään maailmaan. Sen jälkeen joka päivä tullut pelattua muutama tunti, aina kun on kerennyt boxin ääreen asettumaan.

Tässä hahmoni Alice ja hänen miehensä. Muokkasin molempia, sillä hahmojen muokkaaminen on aina yhtä kivaa. Sain Alicesta nyt mielestäni oikein kauniin, hieman salaperäisen näköisen, pippurisen punatukkaisen hahmon! Hänen kauttaan pääsen nyt kokemaan pelin jännittävät ja huikeat kokemukset, jakamaan ilot ja surut.

Pelin alkaessa tiesin jo toki mitä on tapahtumassa, vaikka en Falloutteja ole ennen pelannutkaan. En toki lähtisi ihan sokkona peliä ostamaankaan, jos en tietäisi mistään mitään. Toki siis, sain ideaksi ottaa kuvan asunnosta, jotta näkisin ja voisin verrata, minkä näköinen asunto on vielä ehjillään ja miltä se näyttää sitten, kun pommit on pudotettu. Aika karun näköistä! Muutos on hurja ja molemmat on tehty ja toteutettu hyvin.

Tässä maisemaa talojen kulmalta, matkalla holville. Nappasin kuvan kauniista maisemasta jossa puut ovat upean värisiä ja tuuheana, ihana vihreä ruoho ja kauniit kontrastit, kunnes... Maisema muuttuu todella paljon, kun riisutaan puut lehdistä ja karsitaan nurmikot pois. Tästä ei heti tajuaisi, että molemmat kuvat on otettu samasta paikasta, mutta niinhän sitä käy kun pistetään paikka melkeinpä maan tasalle, niin kappas jos maisema ei enää muistutakaan samaa.


Pelin maisemat ovat upeita ja erilaisia! En tällaisissa ympäristöissä ole ennen pelannutkaan, joten on uutta ja jännittävää kokea tällainen karumpi ja tuhoutunut maailma. Yleensä seikkailen kauniissa viheriöissä tai aavikoilla, niin kuolleet puut ja talojen raadot ovat jännittävää katseltavaa. Itse tykkään todella paljon erilaisista sääilmiöistä ja valaistuksista, hurjasti katseltavaa ja ihmeteltävää peli pullollaan. Erilailla kaunis peli, vaikka olenkin aina ollut kauniin luonnon ystävä. Jännittävää nähdä, minkälaisia alueita minulla on vielä tutkittavana ja onko sään kanssa vielä yllätyksiä minulle luvassa!

Kaikin puolin ollut mainio peli tähän saakka ja olen innoissani peliä pelannut! Työpäivät menee välillä kivuttomasti, mutta välillä huomaa miettivänsä Falloutin maailmaa ja sen ihmeellisyyksiä malttamattomana ja laskien aikaa siihen, milloin pääsen asettumaan nojatuoliini boxin ohjain kourassa!


maanantai 9. marraskuuta 2015

Fallout 4




Vielä odotettava yksi ilta, yksi yö ja yksi työpäivä, sitten koittaa jännittävä hetki, kun pääsee avaamaan uunituoreen Fallout 4:sen! Tämä Fallout tulee olemaan ensimmäinen Fallout mitä olen koskaan kokeillutkaan ja hieman jännittää! Trailereita ja kuvia olen ahminut reippaana ja odotan tätä todella innokkaana. Olen kuunnellut pelikavereideni fiilistelyä tästä pelistä niin paljon, että odotan peliä jo yhtä innokkaana kun muutkin vaikka en edes täysin tiedä mitä odottaa! Trailereiden perusteella peli ainakin vaikuttaa aivan mahtavalta ja sellaiselta, mitä jaksan pelata innoissani monia tunteja. Kuinka voikaan olla näin malttamaton ja jännittynyt ja innoissaan pelistä, vaikkei ole koko pelisarjaan ennen koskenutkaan. Huomena sen sitten näkee, miltä tämä peli maistuu!


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Black Ops 3 Specialists


Pelissä on yhdeksän spesialisti hahmoa, joista voi valita oman mieleisensä, jolla pelata. Spesialistia voi vaihtaa vaikka jokaisen pelin jälkeen, jos siltä tuntuu. Kannattaakin kokeilla eri spesialisteja, jospa se oma lemppari sieltä löytyisi! Itse en ole päässyt vielä kokeilemaan kaikkia hahmoja, sillä viimeisin aukeaa levelillä 46 ja itse olen tällä hetkellä level 30. Vielä siis avattavissa kolme hahmoa.

Jokaisella hahmolla on yksi erikoisase ja yksi erikoiskyky, joista on hyötyä peleissä. Pelin aikana näkyy palkki, joka kasvaa pikkusen kerrallaan pelin aikana ja jokainen tappo kasvattaa palkkia nopeammin. Jos pelaa esimerkiksi lipunvaltaamista, tällöin jokaisen capturen saamisesta palkki kasvaa. Kun palkki on päässyt täyteen, on se oma valitsemansa kyky tai erikoisase käytettävissä. Se kannattaa käyttää harkiten, sillä käyttöaika kuluu koko ajan, jotenka kämppääminen nurkassa erikoisase kainalossa ei tuota tulosta sen kummoisemmin.

Löytyy jousipyssyä, syövyttäviä pallukoita, super revolveria ja teleporttausta, super armoria, näkymättömyyttä ja paljon kaikkea kivaa mistä valita. En tiedä mikä on paras tai edes hyvä, mutta oma lempparini on Battery hahmon war machine! Toinen mitä olen käyttänyt on Outriderin vision pulse, kolmas hyvä minusta on Nomadin H.I.V.E.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Black Ops 3 Multiplayer Fiilistelyt osa 1


Nyt se on tullut! Uusin codi, Black Ops 3! Tämä on nyt minun pelailu historiani neljäs codi ja ehdoton suosikkini tähän mennessä on ollut ensirakkauteni Black ops 2, joten odotan nyt tältä uudelta BO:lta paljon! Toivon, että peli tulee olemaan yhtä innostava ja toivon tämänkin pelin parissa olevan hauskoja pelihetkiä.


Töiden jälkeen heti kauppaan ostamaan juotavaa, jotta jaksaa tykittää pitkälle yöhön! Nopea Hesburger ruoka perjantain ja julkaisupäivän kunniaksi. Voin suositella tuota ruishampurilaista erittäin maukkain mielin kaikille, todella hyvä! Ja kokis, tuo jumalten juoma, sen voimin jaksan hymyillen hakata ohjainta koko illan. Unohtamatta energiajuomien kuningasta, Jungledia! Olen koukussa energiajuomiin, myönnän, mutta ainahan sitä pitää jokin pahe olla? Peliseuran virkaa hoiti suomenlapinkoirani Luka, tui!


Pelissä on ihan mahottomasti kaikkea kivaa! Ja niin paljon kaikkea tuttua Black Ops 2:sesta. On monen monia calling cardseja, emblemin pystyy itse taiteilemaan, paljon eri aseita ja perkkejä, pääsee pulikoimaan veteen, tuplahyppyjä ja... Olen niin innoissani! Todella positiiviset fiilikset tästä pelistä ja kyllä varmasti tulee viikonloppu vietettyä moninpelin parissa.


Moninpelissä on kaikki tutut pelimuodot ja on core ja hardcore tyylit ja on sitä ja tätä! Kenttiä on yhteensä varmaan 12? En edes tiedä, koska en ole kaikkiin vielä edes päässyt katselemaan! Mapit ovat todella hienoja, kaikki mitä on eteen sattunut niin olen ihastellut niitä ja katsonut miten hienoja ja hauskoja yksityiskohtia kaikkialla on. Ehdoton suosikkini on alemmassa kuvassa oleva Redwood. Niin kaunis! Ihanan vihreä, puro virtaa, mapin ulkopuolinen maisema kallioineen. Wau.

Alkuinnostukseni on nyt niin suuri ja haluan mennä takaisin pelailemaan niin tekstistä tulee sekamelskaa, koska en keksi mitään sen järkevämpää sanottavaa tästä. Pelissä on kaikkea ja vielä enemmän kaikkea mitä en vielä ole kerennyt edes päästä tutkimaan, en ole kerennyt kaikkia aseita vielä testaamaan saatika avaamaan, osa mapeista on täkemättä ja kokematta.

Nyt siis innolla jatkamaan BO3:sen pariin! Eilen tuli pelattua aamuyöhön asti, katsotaan moneen tänään.



torstai 5. marraskuuta 2015

Menetyksiä ja hankintoja


Reilu vuosi sitten, 10.9.2014, meidän tiemme kohtasivat. Muistan sen päivän, kun postiin oli saapunut Xbox One konsolini! Odotin malttamattomana, että työpäivä olisi ohitse ja pääsisin hakemaan uuden perheenjäseneni kotiin. Kun vihdoin pääsin kotiin, boxi kainalossani, olin niin onnellinen. Tuona päivänä minä koin ensimmäiset kosketukset myös ohjaimeni kanssa. Meillä on ollut hyviä ja huonoja hetkiä, olemme kokeneet yhdessä paljon. Olen tiputtanut ohjaimeni lattialle kömpelyyksissäni, ilmeisesti liian monta kertaa. Koska nyt... Kaikki tapahtui niin äkkiä, enkä osannut varautua asiaan lainkaan. Aivan yllättäen jouduin luopumaan vanhasta ohjaimestani...



Tänään kävin töiden jälkeen Expertillä, katsomassa uutta ohjainta. Tämä komistus lähti mukaani 49,90€ hinnalla. Nyt olen onnellinen taas ja voin nukkua yöni rauhassa. Uusi ohjain vain oli aivan PAKKO saada, koska mikäs päivä huomena onkaan. Black Ops 3 päivä! Wohou! Tänään uuden ohjaimen sisäänajoa Halon multiplayerin parissa. Huomenna täysillä tykitystä uusimman codin parissa.


tiistai 3. marraskuuta 2015

Battleblock Theater Fiilistelyt

Xbox 360 puolella joskus ilmaispelinä ollut Battleblock Theater on aivan mahtavan hauska tasohyppelypeli, mitä voi pelata joko yksin tai ystävän kanssa! Suosittelen lämpimästi jälkimmäistä. Olen itse pelannut peliä poikaystäväni kanssa ja voi sitä naurun määrää, kun välillä ihan maha kippurassa saa kikattaa pelin parissa, silmät vuotaen vuolaasti vettä. Jos vain mahdollista, kokeile tätä peliä ihmeessä, sillä yllätyt siitä miten hauska tämä tasohyppelypeli onkaan. Pelissä on tarina, jota seuraamalla saa kivaa lisämaustetta peliin ja kertojan tyyli on hupaisa. Tarinan kerrontaa ei toki pakko ole seurata, sillä ei menetä mitään ja pelistä voi silti nauttia täysillä.

Mikä mahtavuus, nimittäin nyt pääsee myös Xbox Onen kautta pelaamaan tätä peliä! Tuli positiivisena yllätyksenä ja aivan mahtava homma, nimittäin minulla oli peli aivan kesken vielä. Vaikka omistankin Xbox 360:sen vielä, en ole sen puolella pelannut mitään sen jälkeen kun uusi konsoli tuli osaksi elämääni. Voi siis olla, että tämäkin peli olisi jäänyt pelaamatta läpi (vaikka kesken se vieläkin toki on), mutta nyt on mahdollisuus koska vain jatkaa pelaamista.


En tiedä montako kenttää pelissä on kaiken kaikkiaan, mutta melko pitkälle olen jo pötkinyt. Radat ovat hauskoja ja välillä jopa haastavia. Osassa radoista joutuu käyttämään aivojansa normaalia enemmän ja pähkäillä tiensä timanttien ja maalin luokse. Osassa (en tiedä onko kaikissa?) kentistä on myös kolosia mistä pääsee salaiseen kenttään! Lisäksi vanhoja ratoja voi vetää milloin vaan uudelleen, sekä ajastimen kanssa hurjaa vauhtia!

Pelissä on tarkoituksena kerätä kentistä timantteja, joilla voi lunastaa neljästä eri "koneesta" erinäköisin päin varustettuja vankeja. Yhdestä koneesta pääsee vapauttamaan neliöpäisiä, toisesta pallopäitä jne. Jokainen timantti on vaan löydettävä, jotta saa pelastettua kaikki kaverit ja sitä kautta itsellensä uusia hauskoja naamoja pelattavaksi. Hahmoja on niin monen näköisiä, että varmasti jokaiselle pelaajalle löytyy se oma kiva naama, millä tarpoa pitkin hauskoja kenttä kohti pelin loppua. Tykkään eniten pallopäistä, ne minulla kaikki jo onkin vapautettuna ja ahkerasti vaihtelen naamaa ja hihittelen niiden söpöydelle ja hauskuudelle.


Pelissä on myös erilaisia aseita yhteensä 13. On jääpalaa, tulipalloa, räjähtävää sammakkoa, imukuppia ja vaikka mitä. Aseita voi vaihdella kesken kentän, niiden aseiden välillä mitä on jo saanut ostetuksi. Aseiden maksuvälineenä toimivat lankarullat ja niillä voi lunastaa vanginvartijoilta uusia hauskoja aseita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos pelaat peliä kaverin kanssa ja heittelet yli-innokkaana esimerkiksi kaukoräjäytettäviä lennokkeja kohti vihollisia, niin varmista, ettei se pelikaveri ole ihan lähettyvillä... Siinä voi käydä hassusti. Toki peli ei rankaise kuolemista, joten jos siltä tuntuu, että kaveri kestää pienen kiusan tai itse ainakin saat siitä hulvattomat huvit niin anna mennä vain! Kaverin tappaminen onnistuu kyllä kaikilla muillakin aseilla leikiten (lukuun ottamatta imukuppia, joka jää seiniin kiinni).

Pelissä yksi ihan parhaista asioista on sen musiikit! Ne ovat niin hauskoja, omituisia ja tarttuvia. Jos ensimmäisestä pelikerrasta lähtien, päässäni on soinut aika ajoin kaksi tarttuvinta biisiä. Toinen niistä on jopa minulla herätyskellon äänenä, koska siihen on todella paljon mukavampi herätä, jos vertaa puhelimen omiin ärsyttäviin perus herätysääniin.

Siitä kuuntelemaan pelin korvamatoja! Omalla vastuulla!





(Kännykällä noita biisejä ei valitettavasti pysty kuuntelemaan, toimii vain tietokoneella.)


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Halo 5: Guardians Läpipeluu


Vuorossa Halo 5 kampanja, jännittävää! En ollut vielä hetki sitten pelannut yhtäkään halon kampanjaa läpi (tosissaan kun vasta halo 4:sen aikaan aloin pelimaailmaan tutustumaan). Onneksi kuitenkin nyt tänä vuonna pääsin pelaamaan noita aiempia kampanjoita läpi poikaystäväni kanssa, split-screeninä! Oli hauskaa pelattavaa ja kentät meni nopeasti kun oikein uppoutui pelaamiseen. Halo 4:sen kampanjaa emme kerenneet pelaamaan ennen tuota 5:sen tuloa! Se kun mukamas tuli niin kamalan yllättäen. Jotenkin se aika vaan hurahtaa ja hups hups enää ei kerkeä!

Nyt viikonloppuna päätimme pelata uusimman kampanjan läpi co-oppina 4:n porukalla. En ole mikään vakavasti otettava peliarvostelija, jonka puheiden mukaan voisi saada oikeasti irti jotakin pelistä ja vertausta aiempiin saman pelisarjan peleihin ja niin pois päin. Minun arvosteluni ovat hyvinkin paljon niitä näitä omia fiiliksiä, missä en kuitenkaan osaa kertoa pelistä mitään sen tärkeämpää. Katson pelejä erilaisin silmin, kun joku jo paljon kokeneempi pelaaja.

Kampanjassa pelattiin kahdella eri tiimillä, osa kentistä mentiin Osiris tiimillä ja osa kentistä Blue tiimillä. Osiriksesta itse pelasin Vale:lla. Blue Teamista pelasin yhden kerran Lindalla ja loput kerrat Kellyllä. Molemmilla oli hauska pelata, mutta ehkä enemmän tykästyin Valeen.

Pelasimme koko kampanjan läpi lauantain aikana ja huhhuh kyllä siinä olikin pelattavaa! Aloitimme päivällä kolmen aikaan ja läpäisimme viimeisen kentän kahdeltatoista. Välissä muutamia taukoja, joten voisin arvioida peliajaksi suurin piirtein kahdeksaa tuntia, ilman taukoja. Pelasimme Legendary vaikeustasolla ja oli se kyllä haastava! Muutama kohta oli pelkkää kuolemaa kuoleman perään ja aina vaan uudelleen yrittämään, huhhuh.

Tykkäsin kyllä itse todella paljon kokonaisuudessaan tästä kampanjasta. Tarina oli jännittävä ja hiljentyneenä keskittyi katsomaan aina videoita. Aseita oli ihan riittävästi erilaisia, mitä pystyi noukkimaan matkan varrelta. Omiksi lemppareiksi osoittautui SAW ja splinter turret ja ja noh olihan siellä monetkin ihan hyviä mitä tuli aina etsittyä vihollis kasojen keskeltä.

Kentät oli todella hienon näköisiä! Itse kun pelaan Xbox Onella, niin oli tuo Halo 5:sen kampanja oli varmasti yksi hienoimman näköisistä peleistä, mitä onella olen pelannut. Tykkäsin enemmän kaikista värikkäistä kentistä, jotenkin pirteämpi ja mielekkäämpi pelata kauniiden maisemien keskellä.


Upet taustamaisemat ja kivoja yksityiskohtia ja erilaisia kenttiä, joka oli hyvin innostavaa ja tutkimista riitti. Yritimme kovasti etsiä pääkallon jokaisesta kentästä, mutta se osoittautuikin hyvin haastavaksi. Taisimme löytää jopa kaksi, vaikka kenttiä oli 15! En muista nyt tarkalleen montako pelattavaa kenttää oli, kun noista viidestätoista oli ainakin pari, missä ei ollut tehtäviä eikä pääkalloja ollenkaan. Miten ihmeessä niitä pääkalloja edes voi joka kolosta itse löytääkään? Tuntui siltä, että katselimme kaikki mahdolliset paikat jo läpi, niin olivat ainakin todella hyvin piilossa. Oli hauska kuunnella, kuinka jokainen vuoron perään huuteli "Tämä on sen näköinen paikka, että täällä on oltava kallo!" ja katsoen pelaajaan päin, näki hänet kiipeilemässä jossakin korkealla tai pudottautuen alas etsien paikkoja minne hypätä.


Kampanjasta jäi hyvät fiilikset, kipeä selkä ja puutunut pylly. Toki viimeiset katosivat yön jälkeen, mutta hyvä fiilis jäi! Onneksi oli kiva porukka keiden kanssa tarpoen vedimme pelin läpi ja kaikki jaksoivat yhteen putkeen ahertaa.

Seuraavaksi sitten aion kyllä pelata sen Halo 4:sen kampanjan, niin voin olla tyytyväinen siitä, että vihdoin olen päässyt kaikki Halot läpi. Uskon kyllä, että varmasti jos ja kun vielä seuraava Halo tulee, niin tahdon senkin kampanjan kokea ja pelata läpi. On hauska nähdä miten pelien grafiikat muuttuvat vain paremmaksi ja paremmaksi, jännittäen vielä minkälaista tarinaa tulevaisuus tuo Haloon vielä tullessaan.