keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Taukoa, hiljaisuutta, pölypalleroita...

Tiedän. Tiedän! Hyi, häpeä Miwwi, hyi. Kirjoituksia ei ole näkynyt, aavikon risupallot pyörii satunnaisten tuulenpuuskien mukana, pölypallerot valtaavat koko sivuston. Onko tämä kuollut? Tuleeko koskaan mitään tekstiä? Kyllä, tulee. Ei, ei ole kuollut, kokonaan.

On vain ihan tajuttoman kova katkos, en vain keksi kirjoitettavaa. Sitten jos pelaan jotakin peliä mistä voisin kirjoittaa, unohdan koko asian, jonka jälkeen asian muistaessani on peli jo niin kauan sitten ollut peluussa, ettei siitä enää osaa edes kertoa mitään. En usko teidän arvostavan tekstejä "Oli aika kiva peli. Hienon näkönen. Ei täs muuta moi." Jonka takia en sitten vaivaudu kirjoittamaan sellaisia lainkaan. Kyllä, minulla on pari tekstiä odottamassa kuvia ja oikolukua. Jotenkin vain taidan olla vähän laiska? Tähän on selitys. Kerron hieman itsestäni.

"Miwwi, 27-vuotias nuori neitokainen. (Kyllä olen vielä nuori.) Asun yhdessä poikaystäväni ja koirani kanssa. Käyn töissä joka päivä, paitsi viikonloppuisin. Harrastan pelaamista, elokuvien katselua ja kaikkea mitä mieleen tulee! Pahimpia puoliani taitaa olla liika empaattisuus, yli-innokkuus ja laiskuus. Parhaimpia puoliani ovat kaiketi luovuus, huumorintaju ja ystävällisyys."

Josta päästään itse aiheeseen. Huonona puolena yli-innokkuus? Miksi? No siksi, että kun keksin jonkun uuden kivan harrastuksen itselleni, alan tekemään tätä ihan sata lasissa! En ajattele mitään muuta kuin tätä uutta harrastustani, kaikki päiväni kuluvat joko tehden tai ajatellen uutta harrastustani. Vai pitäisikö sanoa innostus, eikä harrastus? Noh, innostuin piirtämään tietokoneella erilaisia digitalart kuvia. Piirsin sitten joka päivä! Mukavaa hommaa, kunnes aloin ottamaan liian kovia paineita asiasta, aloin vaatimaan itseltäni liian hyvää jälkeä, enkä antanut itseni harjoitella. Lopahti. Yhtä nopeasti kuin alkoikin! Sama homma taulujen maalaamisessa! Niin ajatellaankos nyt niin, että tämä blogi syntyi aika nopeasti idean saatuani. Innostus laski, jonka vuoksi tekstit vähenivät. SILTI en aio luovuttaa tämän suhteen ja aion vielä pitää tätä hengissä edes jotenkin! Huono puoleni vain on yli-innokkuus, joka loppuu yhtä nopeasti kuin alkaa.

Mutta mitä kuuluu, mitä olen tehnyt? Olen pelannut kaiken moisia erilaisia pelejä en edes muista mitä kaikkea kun on niin pitkä aika siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin! Kuitenkin pääsääntöisesti enimmiksään Lolia ja nyt viimeisimmät ties kuinka monta päivää ja viikkoa Stardew Valley:tä! Olen myös innostunut PixelArtista ja ai että se onkin kivaa puuhaa!

Pixelart harrastus on ihan uusi juttu minulle, en ole ennen tätä puolta taiteilussa kokeillutkaan. Intoa riittää ja jännityksellä odotan, koska tämäkin lopahtaa. Itseni tuntien, heti sen jälkeen kun luulen pystyväni tekemään oman pelin ja ymmärrän, että taidot eivät sittenkään riitä ja masennun. Kuulostaa niin minulta.

Tässä pitkin tekstiä näette näitä upean mahtavia teoksiani! Tuo tölkki oli ensimmäinen tekeleeni. Avaruusaluksen tein toisena, kävelevän tyttösen tein kolmantena ja samalla myös tämä tyttönen oli ensimmäinen kokeiluni animoida teokseni! Tästä animoinnista innostuneena väsäsin sitten tämän söpön kisulin, joka kävelee, istuskelee ja maukuu. Sen jälkeen väsäsin tuon puun ja viimeisimpänä työnäni on sivun ylhäällä nähty Eevee! Mielestäni kaikkein onnistunein työ ja olen ihan semi tyytyväinen animointiinkin. Ehkä kehityksen voi nähdä? Ainakin toivoisin kehittyväni vain parempaan ja parempaan. Vielä joskus toivoisin, että osaisin tehdä yhtenäisiä isoja kuvia, joissa on paljon yksityiskohtia ja tapahtumaa! Tällainen minulla nyt onkin työnalla, joten katsotaan näkeekö se koskaan päivänvaloa.

Toinen asia, joka osaksi innoittikin minut piirtelemään näitä, on tuo Stardew Valley. Joskus aikoinaan sitä tuli pelattua muutama tunti, ihan kivaa, mutta en päässyt pitkälle. Nyt kuitenkin uudelleen innostuttuani olen aivan korviani myöten koukussa! Mahtava peli ja kymmeniä pelitunteja jo täynnä! Olen päässyt aloittamaan jo toisen vuoden kesän ja olen mielestäni ihan hyvin edennyt ja saanut farmini kukoistamaan. Rakastan tätä peliä. Tästä voisin ehkä mahdollisesti säkällä ja tuurilla tehdä oman postauksen. En lupaa mitään, koska en halua asettaa nyt liikaa paineita tähän blogiin, kun nyt kerrankin eksyin kirjoittamaan jotakin. Antakaa minulle aikaa, anteeksi ja armoa!



keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Haluun ton ja ton ja ton ja ton

Rakastan todella paljon erilaisia pelejä! Olen pelannut monen tyylisiä pelejä ja tuntuu, että melkeinpä mikä vaan kategoria tuntuu kelpaavan. Jos saisin sievoisen summan rahaa jostakin, pelikokoelmani kasvaisi varmaan sadalla uudella pelillä. Tekisi mieli vain hommata kaikki kivat pelit ja kieriskellä pelien keskellä onnellisena! Vai olisinko onnellinen sittenkään? Kun alkaa syvemmin pohtimaan asiaa niin tässähän tulisi eteen ajatukset "mitä minä nyt pelaisin?" ja "mutta kun haluaisin pelata tätä ja tätä ja tuokin on vielä aloittamatta!". Eli varmaan stressitaso nousisi pilviin, kun tuntuu että jo nyt on yli puolet peleistä pelaamatta läpi ja jopa aloittamatta kokonaan! Onko se siis sittenkään hyvä toivoa kaikkia pelejä saatavaksi samaan aikaan? Onko tämä asia hankala vai olenko vain minä hankala?

Kuitenkin ajattelin nyt purkaa sydäntäni teille ja kertoa mitkä kaikki pelit tällä hetkellä minua kiinnostaa ja miksi. Moni näistä on sellaisia "no joskus sitten" tyylisiä pelejä ja osa sellaisia "voi kunpa saisin tämän jo nyt heti käsiini".

Isommista tarinapeleistä, jossa pelattavaa riittää varmasti muutamaksi tunniksi ja seikkailua on kerrakseen, ainoana listallani on (tällä hetkellä) Far Cry 5. En muita tarinapelejä ole nyt selannut, koska niihin uppoaa niin paljon enemmän aikaa etten kehtaa haaveillakaan useammasta samaan aikaan. Far Cry pelit on ollut minun mielestä kivoja ja olen pitänyt niiden parissa seikkailemisesta. En toki ole pelannut muita kuin Primalia (joka on vähän kesken vielä) ja Far Cry 3:sta. Kyllä minulta se neljäskin löytyy, mutten vielä ole sitä saanut korkattua... Ehkä osaksi siksi, että se on Xboxilla ja olen siirtynyt kokonaan tietokoneelle. Vaikea jostain syystä siirtyä sinne boxin puolelle enää! Mutta tosissaan tässä Far Cry 5:sessa minua houkuttaa tuo Co-op mahdollisuus! En tiedä miten se toimii ja onko se "wörtti", mutta ainakin ajatuksissani se olisi hauska ja kiva! Annan pelin ensin tulla ulos kunnolla, jotta voin sitten lueskella arvosteluja tuon toimivuudesta.



Autopeleistä toivelistallani on romuralli tyylinen kilpa-ajo simulaatio Wreckfest! Poikaystävälläni tämä peli on ja olen katsonut kun hän tätä vähän pelaili, näytti hauskalta! Hauskempaa tästä toiveesta tekee sen, että meillä on ajatuksena hommata ratti, polkimet ja vaihdekeppi värittämään kokemuksiamme ja nautintojamme autopelien kanssa! Vielä emme päättäneet milloin nämä hommaamme, mutta uskoisin tämän vuoden puolella tämän setin olevan ostoslistallamme. Sittenhän vasta autopelit alkavatkin maistumaan nannalta! Sitä päivää odotellessa. + niitä riitoja "minä ajan nyt kun sinä ajoit jo eilen koko päivän mäkä mäkä" <- kummankin suusta vuorotellen.


Listaltani löytyy myös kaksi seikkailupeliä, tarinapeliä, mitä nämä ovatkaan? The Walking Dead: A New Frontier ja Life is Strange: Before the Storm! Minulle nämä nyt heti kiitos! Molempien aiemmat pelit olen pelannut jo kauan sitten ja olen odottanut molempiin jo lisää pelattavaa ja nyt ne molemmat on saatavilla (tai ollut jo jonkun aikaa) ja minusta tuntuu ettei minulla ole "aikaa" näihin. Vielä. Varmaan odotan jotain mehevää alennusta? Varmaan odotan ettei peluussa ole mitään muita pelejä? Eli eikö koskaan ole aikaa näille? Voi kyllä, kyllä on. Ajattelin seuraavan alennuksen tullessa ostaa nämä vaikka sitten sen uhalla, että syön pelkkää makaronia seuraavaan palkkapäivään saakka.



Ja jokainen joka on seurannut minun höpinöitäni missä päin internetiä tahansa, ovat varmasti huomanneet sen, että rakastan rakentelua ja puuhastelua peleissä. Mitä enemmän mahdollisuuksia puuhastella itse kaikkea, mitä enemmän saan pohtia omiani ja suunnitella, mitä enemmän kaikkea tämän tyylistä kivaa pientä mukavaa onkaan, sitä enemmän minä innostun! Päästäkää Miwwi irti!!  Planetbase, Academia: School Simulator, Rise of Industry, Gnomoria ja They Are Billions. Ja kai sieltä vielä löytyisi pari muutakin kun vain kaivelisi Steamin syvyyksistä. Näistä kuitenkin eniten minua innostaisi tuo zombien valtaama strateginen rakentelupeli They Are Billions. Olen siitä katsellut vähän striimiä ja innostus vain kasvoi. Jotenkin tykkään strategisista peleistä joissa joudut selviytymisesi eteen suunnittelemaan parhaat mahdolliset ratkaisut. Tuo koulun rakentaminenkin kuulostaa todella hauskalta, Academia: School Simulator. Kukapa ei olisi halunnut rakentaa joskus omaa koulua? No ei varmasti kukaan, mutta onhan tuo aika hauska idea. Peli näyttää niin sanotusti "kämäseltä", mutta jotenkin tuon tyyliset pelit vetoavat mieleeni. Näistä on varmasti joku menossa ihan pian ostoon, koska en voi itselleni mitään ja hamstraan aina aivan liikaa pelattavaa itselleni! Nämä kaikki kun ovat sellaisia mukavia ikuisuuden kestäviä pelejä, joiden pariin palaa aina uudelleen ja uudelleen.


Ystävien kanssa pelattavia toiminnallisia seikkailupelejä on Steami pullollaan, mutta niistä silmiini on osunut kaksi hauskan oloista peliä: The Wild Eight ja The Forest. Toisessa seikkaillaan talvisissa maisemissa ja toisessa seikkailu tapahtuu keskellä metsikköä hieman pelottavammissa tunnelmissa. Enemmän ehkä näistä kahdesta mielenkiintoni herättää tuo The Forest. Osaksi sen vuoksi, että olen nähnyt pelailuja ja striimejä tästä, jonka takia jo olen päässyt kuolaamaan tämän pelin perään pidempään. Ajattelin The Forestin olevan hauska peli pelattavaksi poikaystäväni ja veljeni kanssa. Veljelläni tämä taitaakin jo olla pelilaatikossaan, mutta vielä pitäisi poikaystävä saada houkuteltua tämän pauloihin. Tuo talviseikkailu saakoot odottaa vielä tovin.


Toimina, seikkailu, rakentaminen... Jo ylempänähän nämä aiheet tulivat tutuiksi. Näistä vaan en tiedä onko pelit niin stategisia jonka vuoksi ajattelin pitää nämä vähän erillään noista aikaisemmista. Ylempänä mainitsemani ovat kuitenkin enemmän sellaisia strategisia puuhasteluja. Vaiko? No kutienkin, toivelsitaltani löytyy tällaiset kivat pelit tähän kategoriaan: Eco, Animallica, Ylands ja Stranded Deep. Animallica näistä kiinnosti minua todella paljon ja olin jo aivan valmis ostamaan tämän kun näin alennetun hinnan Steamissa. Jotenkin kuitenkin aloin miettimään, että onkohan tämä sittenkään hyvä? Vähän vaakalaudalla tällä hetkellä tämän pelin hankinnan suhteen. Pelissä kiehtoi ajatus rakentamisesta, isosta maailmasta, villieläimistä ja seikkailusta hienon näköisessä maailmassa. Epäilykseni herätti kun näin kuvia ihme örkeistä ja möröistä ja ökkömönkijöistä. Sopivatko nämä KAIKKI nyt kuitenkaan yhteen ja samaan peliin? Miksei peli voinut olla vain aikaisempaa näkemääni, miksi nuo möröt piti sekoittaa tähän? Ristiriitaisia tuntemuksia pikku pääkoppa täynnä. Stranded Deep on kiinnostanut jo kauan ja tämä on roikkunut toivelistallani jo pitkään. Poisin sen jo toviksi listalta, mutta lisäsin taas takaisin. Poikaystävälläni tämä peli on joten varmaan voisin kokeilla tätä ensin hänen tunnuksillaan, ennen kuin teen ostopäätöstä.


Ja mitäs pelejä onkaan vielä ilmestymättä! Siis vau ja vohou, sellainen kuin House Flipper, ilmestyy 12. Huhtikuuta. MITÄ?! Tässä pelissä pääset siivoamaan, kyllä, siivoamaan! Sekä rakentamaan, sisustamaan ja suunnittelemaan. Etkö vielä ole myyty? Kerron lisää: House Flipperissä ideana on ensin kerätä rahaa siivoamalla törkyisiä taloja, jotta saat rahaa firmallesi. Firmasi myöhempi tarkoitus on ostaa huonossa kunnossa olevia taloja, siivota ne ensin ihme sotkuistaan ja tämän jälkeen rakentaa vaikka lisäseinää taikka purkaa väliseiniä! Maalata seinät, muuttaa lattiat, ostaa uudet tavarat kämppään yms. Idealtaan aivan mielettömän hauska ja videoiden perusteella oikeasti juuri sellainen peli mitä minä tykkäisin pelata. Tulisipa tämä jo pian!


Toinen tulossa oleva peli on zombeihin liittyvä seikkailupeli, hieman Walking Dead sarjan tyylinen peli State of Decay 2. Tämä peli ilmestyy vasta Toukokuussa, joten joudun unohtamaan tämän vielä moneksi kuukaudeksi. Jos nyt siis täysin olen ymmärtänyt niin tässä sinä olet henkilö A, joka pelastaa zombien kynsistä henkilöitä, löytää heitä jostakin ja jotakin, he kerääntyvät johonkin yhdessä ja elävät siellä elämäänsä "onnellisina". Pelastettuasi henkilöitä tukikohtaasi voit ottaa peluuseesi henkilön B ja jatkaa tällä eteenpäin pelissä. Voit myös ottaa henkilön C käyttöösi jne. Jokaisella hahmolla on erilaisia taitoja, jonka vuoksi erilaisiin tilanteisiin sopii hyvin erilainen porukka mukaan. Voit seikkailla yksin tai muiden ryhmän jäsenten kanssa. Keräätte tarvikkeita, ruokia, aseita, panoksia ja niin pois päin. Mikä parasta, tätä peliä voi pelata yhdessä jonkun ystävän kanssa!!! Poikaystäväni on pelannut State of Decay "ykköstä" joskus aikoinaan ja huomasi tämän kakkosen olevan tulossa, hän sitten minulle syötti idean tästä kivasta pelistä niin nythän minä odotankin tätä jo innokkaana ilmestyväksi.

Paljon on pelejä jotka kiinnostaa, paljon on erilaisia genrejä jotka kiinnostaa, paljon on pelejä kesken ja paljon on pelejä joita haluaisi hommata heti nyt. Katsotaan kuinka tämän tytön käy ja meneekö ruokarahat peleihin!

Mitä pelejä te olette lisänneet toivelistallenne ja onko teillä jo kokemusta jostakin näistä peleistä?


torstai 1. maaliskuuta 2018

Hiljaisuuden rikkominen

Hei kaikki seuraajat ja ohikulkijat! Blogi on ollut nyt pidemmällä tauolla monestakin syystä. Elämässä on tullut muutoksia, sekä paljon kaikkea muuta puuhaa. Olin kesän aikaan pelaamatta muutaman kuukauden kokonaan, jonka takia ei ollut mitään mistä edes kirjoittaa. Aloitin myös harrastelemaan maalaamista ja tietokoneella piirtämistä enemmän, jonka vuoksi niihin kului paljon vapaa-aikaani eikä pelaamiselle jäänyt paljoa tilaa. Lisäksi minulla oli reippailukausikin, kun tuli käveltyä joka päivä reippaita ja pitkiä lenkkejä. Paljon siis ollut muuta puuhaa jolloin peliaiheiset harrastukset olivat tauolla. Olen myös kuitenkin pelaillutkin, mutta paljon moninpelejä eikä niinkään ollut tullut availtua mitään yksinpelejä. Hurahdin nimittäin PlayerUnknown's Battlegrounds peliin, jota tuli hakattua joka päivä kun vain pelasin. Tämän innostuksen jälkeen oli minulla League of Legends kausi, jonka rinnalla en pelannut mitään muuta peliä. Sen jälkeen innostuin pelaamaan SMITEä ja tämänkään kanssa en kylkiäisiksi ottanut muuta pelattavaa.

NYT kuitenkin olen taas enemmän alkanut pelaamaan muitakin pelejä ja kurkannut muutamaan yksinpeliinkin. Voisin aktivoitua hieman, alkuun ainakin hyvin varovaisin askelin ja söpösti tunnustellen, että mitenkäs tämä kirjoittaminen taas sujuisikaan. Pelattavana itselläni on nyt ollut lähiaikoina monia vanhoja tuttavuuksia muunmuassa: Cities: Ssylines, Dying Light, Banished, Force of Nature ja XCOM 2. Uusina pelattavina läpäisin pääpelin ja lisäosan Last of Us pelin ja aloitin pelaamaan Dark Souls 3:sta. Lisäksi olen kruisaillut Euro Truck Simulator 2:sessa jo 30 tunnin ajan, rakennellut kuningaskuntaa 10 tunnin ajan pelissä Kingdoms and Castles, ihmetellyt ja yrittänyt selviytyä pelissä Oxygen Not Included.



Myös miesystäväni kanssa on tullut pelattua paljon! Läpäisimme ydessä How to Survive pelin, aloitimme Nine Parchments ja Trine pelit, häsläsimme Don't Starve Together pelissä ja kurkistimme millainen selviytymispeli on Miscreated. Ainiin, kokeilimme myös Black Desert Onlineä ja totesimme, että tämä peli veisi aivan liikaa aikaa muulta elämältä! Kuitenkin kaikki pelit oikein hauskoja ja kivoja joihin on upotettu muutama tunteroinen.

Paljon siis olisi pelejä joista kirjoittaa tännekin vähän fiilistelyä tai laitella kuvapostausta! En kuitenkaan ihan kaikkia ala yksitellen purkamaan yksittäisiksi kirjoituksiksi, mutta kuitenkin joistakin näistä voisin koittaa raapustella jotakin teillekin luettavaksi. Ainakin kuvia luvassa tuosta Nine Parchments pelistä, sillä tuohan on ehdottomasti yksi kauneimmista peleistä mitä hetkeen olen pelannut! Lisäksi varmaan Dark Souls 3 saa oman postauksensa, kunhan sen ehkä joskus pääsen läpi. Jokin pienimuotoinen postaus tulossa missa puran muutaman pelin fiilistelyt samaan syssyyn ja ja... Kyllähän tässä aiheita riittäisi varmaan kymmeneen erilaiseen postaukseen! En kuitenkaan ota nyt painetta näiden kanssa, sillä siitä on nyt jo tovi kun olen viimeksi mitään kirjoitellut. Annan sormieni ja aivojeni pikkuhiljaa rauhakseen totuttautua tällaiseen touhuun taas, ettei tule sitten stressiä taas siitä, että olisi mukamas pakko tuottaa sisältöä pari kertaa viikossa.

Tässä tällaista tarinointia nyt tähän väliin ja toivottavasti jaksatte innokkaana jatkossakin juttujani pelailuistani lueskella! On ollut iloista nähdä aikoinaan miten paljon porukkaa täälläkin kävi pyörimässä, kiitos kaikille teille siitä! Nähdään ja kuullaan taas.



PS: Jos innostaa käydä kurkistamassa millaisia maalauksia ja piirtelyitä olen väkertänyt nyt näinä aikoina niin käy vierailemassa Deviantart sivullani!


tiistai 14. maaliskuuta 2017

Beyond: Two Souls, pelattu läpi



Pakko aloittaa postaus taas tyylillä: Pleikkari on ollut niin hyvä ostos ja olen niin iloinen kun pääsen pelaamaan vihdoinkin näitä kehuttuja ja tykättyjä yksinoikeuspelejä! Kolmantena PlayStationin yksinoikeuspeleistä lähdin kokeilemaan Beyond: Two Souls peliä, joka kertoo Ellen Pagen ääninäyttelemästä Jodie Holmesista, jolla on pienestä pitäen ollut yhteys näkymättömään olioon! Jodie on nimennyt tämän olion Aideniksi, jonka avulla pelissä pääsee tekemään ilkeyksiä sekä auttamaan Jodieta tilanteen vaatiessa. Itse en tiennyt tätäkään vähää tästä pelistä, kun aloin pelaamaan. Oli toisaalta tosi siistiä alkaa pelaamaan peliä täysin sokkona, tietämättä siitä mitään muuta kuin sen, että peli on mielettömän hyvä ja päähahmo näyttää Ellen Pagelta ja omaa tämän nuoren naikkosen äänen.

Peli alkoi siitä kun Jodie oli jo vanhempi tyttönen ja ympärillä sattui kummia! Mietin että "ahaa, pelihahmolla on yliluonnollisia kykyjä? Vaikuttaa mielenkiintoiselta." Jatkoin pelailuani ja tarina jatkui siirtyessä kauemmaksi menneisyyteen, jossa Jodie oli pieni suloinen tyttönen, jossakin tutkimuslaitoksessa ja hänellä teetettiin testejä. Tässä kohtaa pääsi ohjailemaan itse ensimmäistä kertaa Aidenia enkä itse tiennyt vieläkään tässä vaiheessa mitä tapahtuu ja miksi. Minulla tuli heti mieleen Stranger Things sarja ja tuo sarjahan on aivan mielettömän hyvä! Tämän vuoksi myös pelin alkukin vaikutti heti lupaavalta ja mielenkiintoiselta.

Tarina poukkoili edestakaisin Jodien lapsuudessa, tämän teini-iässä ja nykyajassa jossa hän oli jo nuorinainen. Tarinan olisi voinut pelata ajallisesti järjestyksessäkin, mutta peli oli paljon mielenkiintoisempi pelata siinä järjestyksessä missä se kuuluikin, eli juurikin siinä missä pompittiin eri aikoihin. Toisella pelikerralla voisin ehkä kokeilla pelata sen ajallisesti oikeassa järjestyksessä, varmasti olisi ihan mielenkiintoinen niinkin.












Peliä tuli pelattua useina eri päivinä ja tunnit vain valahtivat ohitse pelin tarinaan uppoutuessani. Tykkäsin todella paljon tarinasta ja ideasta, tykkäsin hahmoista ja ympäristöstä. Vaikka pelillä on ikää jo kertynyt melkein neljä vuotta, ei tämä peli ollut yhtään huonompi mitä täysin uudet pelit! Tykkäsin tästä pelistä todella paljon ja uudelleenpeluuarvoa löytyy! Tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin! Ehdottomasti kapusi top 5 parhaimmat pelit -listalleni, ihan heittämällä! En vain ole miettinyt omaa "parhaat pelit" -listaa jonka takia en osaa sanoa mille sijalle tämä peli nyt sijoittui? Joka tapauksessa peli oli mielettömän hyvä alusta loppuun saakka, mielenkiintoni pysyi visusti mukana joka hetkessä, keskusteluita oli kiva käydä ja valintoja oli jännä tehdä. En tiedä paljonko peli tulee muuttumaan eri valinnoista, mutta se selviää seuraavalla pelikerralla! Olen varma, että tämän vuoden puolella ja ehkä jopa ennen kesää voisin tätä peliä aloitella pelaamaan uudelleen.

En nyt ihan kaikkia valintojani muista, koska pelin pelailusta nyt on jo hetki kulunut. Innostuin heti jatkamaan muilla peleillä ennen kuin aloin tätä tekstiä rustaamaan, joten jotkut valinnat jo pääsivät karkaamaan mielestäni. Tässä silti voisin hieman nyt joitain mieleen jääneitä kohtia purkaa!

Spoiler omasta pelailustani alkaa:

Olin alusta saakka rehellinen ja kerroin kaikille tilanteen tullessa, mikä oli homman nimi ja mikä minä oikein olin. Joten teinien ryyppypippalot eivät sujuneet mukavissa merkeissä... Pussailin sen pojan kanssa, jonka jälkeen näytin muille "kykyni", jonka jälkeen minut lukittiin rappusten alla olevaan koloseen, jota ennen kaikki olivat haukkuneet minut noidaksi. Lähdin talosta kuitenkin kostamatta pois. Seuraavaksi kun pelaan, en aio pussailla tuon idiootin kanssa, enkä aio kertoa heille kyvystäni ja jos silti pistävät minut sinne pimeään koloseen, aion kostaa!

Aavikolla ollessa pussailin komean inkkaripoika Jayn kanssa ja rituaalin jälkeen mokasin enkä kerennyt pelastamaan Paulia! Seuraavalla kerralla pyrin pelastamaan tuon mukavan miehen, ennen kuin alan hoitamaan rituaalia. En halua että hän kuolee taas! Ajattelin myös, että lopussa kun pääsi valitsemaan kenen luokse lähtii niin olisin seuraavalla pelikerralla lähtenyt Jayn matkaan, mutta en taida sitä tehdä SILLÄ kurkistin pelini päätyttyä myös tuon vaihtoehdon lopusta. En malttanut odottaa!

Itsemurha olisi ollut mahdollista tehdä muutamassa eri kohdassa, mutta missään vaiheessa en sitä yrittänyt. Olin vahva vaikka tilanne olikin epätoivoinen monissa kohdissa! En tiedä sitten mitä niissä kohdissa olisi käynyt? Ehkä kokeilen seuraavalla kerralla. Tuskinpa Jodie kuitenkaan oikeasti kuolisi ja tuskinpa peli siihen päättyisi, eihän?

Ryanin kanssa kehittelin romanssia, hyppäsin hänen kanssa sänkyyn ja annoin valheet anteeksi. Lopussa myös valitsin Ryanin ja lähdin hänen kanssaan hiekkarannikoille purjehtimaan. Ehkäpä ensikerralla voisin pitää jalkani ristissä ja olla Ryania kohtaan joko ilkeä tai pelkkä ystävä. Treffeillä en myöskää antanut Aidenin riehua, mutta jos treffit ensikerrallakin tulee voisin antaa Aidenin hieman pistää hösseliksi kämpän kanssa?

Spoilerit loppuvat tähän!





Tätäkin peliä suosittelen kaikille lämpimästi! Jos tällaiset pelit innostavat idealtaan niin tässä on ehdottomasti yksi parhaimmista ellei paras tämän genren peli! Tykkäsin paljon jokaisesta pelitunnista mitä tämän kanssa vietin. Pelasin pelin kokonaan yksin, mutta ehkä tätä voisi joskus kokeilla myös pelata yhdessä mieheni kanssa? Hän ei ole tätä vielä pelannutkaan, joten ehkä tungen itseni mukaan hänen ensimmäiselle pelikerralleen tai jos hän pelistä tykkää niin pelaamme yhdessä uudelleen, jää nähtäväksi.

Oletteko te pelanneet tämän pelin läpi kerran jos toisenkin? Mitä tykkäsitte?


maanantai 13. maaliskuuta 2017

Uncharted 4, pelattu läpi



PlayStation 4 Pro konsoli tuli hommattua, koska on olemassa kasoittain hyviä ja paljon kehuttuja yksinoikeuspelejä, joita vain PlayStationilla pääsee pelailemaan. Tätä asiaa tuli pohdittua pieni ikuisuus ja tuli puntaroitua, tarvitseeko peliharrastajalla olla tietokone, Xbox sekä PlayStation! Päätös tuli tehtyä ja ostimme poikaystäväni kanssa yhdessä joululahjaksi meille tuon konsolin ja pakko sanoa jo nyt, että hetkeäkään ei tämä päätös ole kaduttanut. Mies päätti yllätykseksi hommata meille Uncharted 4:sen ja olihan sitä heti alettava pelaamaan.

En ole aiempia tämän pelisarjan pelejä pelannutkaan saatika tutkinut sarjan tapahtumia millään tapaa, mutta muiden ihmisten kehut ja hehkutukset kyseisestä sarjasta sai minut kiinnostumaan. Ensin oli pohdinnassa, pitäisikö aiemmat sarjan pelit pelata läpi ennen kuin aloittaa pelaamaan uusinta, mutta ystävämme sanoi että kyllä tätä uusinta uskaltaa pelata kylmiltään eikä aikaisempien osien pelaaminen ole pakollista, jotta pelistä voisi nauttia. Tottahan se oli, nyt kun peli on läpäisty niin ei jäänyt harmittamaan lainkaan se, etten aiempia osia ollut pelannut. Joten jos joku teistä ei ole aikaisempia Uncharted -pelejä pelannut ja on pohtinut tämän uusimman hommaamista, voin suositella sitä lämpimästi.

Peliä tuli pelattua useampana eri päivänä ja varmaan puolessa välissä peliä tuli muutaman viikon tauko, kun sen aikana pelasin jo aloittamani Ratchet & Clankin läpi. Pelin sisällä on omat laskurit joita oli hauska tutkia pelin läpäisyn jälkeen. PlayStationilta kun ei näe mistään paljonko peliin on kuluttanut aikaa(?) niin tämä pelissä oleva tilasto oli minusta todella hauska lisä ja varsinkin näin bloggaajana hyvinkin hyödyllinen asia. Melko paljon tuli seisoskeltua pelissä, kun tuota tilastoa tuijottaa. Mahtaako olla sitten suurinosa sellaista, että peli on jätetty päälle ja pidetty taukoa vai onkohan koko aika vain maisemien ihastelua?












Pelin startattuani olin jo heti myyty tälle upealle teokselle. Hahmot oli luotu todella upeasti peliin sekä välianimaatioihin. Niin aidon näköisiä ja niin hienoja yksityiskohtia! Tämän pelin tekemiseen on varmasti uponnut paljon aikaa ja vaivaa sillä peli oli todella hyvin toteutettu. Ääninäyttelijät olivat hoitaneet homman hyvin kotiin ja tarinaa oli mukava seurata, kun ääninäyttely oli hoidettu ammattimaisesti. Jokainen hahmo oli omanlaisensa persoona ja kaikki tämä kävi ilmi käydyistä keskusteluista, hahmojen eleistä ja ilmeistä.

Jokainen kenttä oli mielettömän upea ja maisemat olivat henkeäsalpaavia! Vesiputoukset, lätäköt, sää, materiaalit, luonto, taideteokset ja kaikki mitä pelissä vain silmäsi näki, oli aivan mielettömän upeaa. Tekisi mieli vain kehua ja kehua koko postauksen läpi, sillä minä tykkäsin todella paljon pelin ulkonäöstä jonka vuoksi kuviakin tuli napsittua aivan jatkuvalla syötöllä! Ehdottomasti kaunein kenttä oli pelin lopussa oleva kadonnut kaupunki, jossa oli Henry Averyn ja muiden merirosvojen kartanot. Siellä sisällä taloissa seikkaillessa huomasi, että kaupunki todellakin oli ollut kadoksissa, sillä luonto oli ottanut asunnoissa vallan. Puupinnat olivat ajansaatossa muuttuneet, vesi virtasi sisätiloissa, lattiat olivat rikkoutuneet, kasvisto kiipesi seiniä pitkin kurotellen kattoja, tavarat olivat jätetty niille sijoilleen ja kaikki rekvisiitta oli hienosti toteutettu. Niin upeaa katseltavaa ja tässä kentässä tuli ihasteltua silmät pyöreänä sitä kaikkea kauneutta ja jatkuvasti mietin, mistä kaikkialta ja mistä kuvakulmista napsisin kuvia!

Pelin tarinasta olen kuullut sanottavan, että se oli tylsä tai mitäänsanomaton, mutta minä olen tästä täysin eri mieltä. Tykkäsin tarinasta ja tarinankerronnasta tässä pelissä. Tykkäsin kohtauksista joissa käytiin keskusteluja eri henkilöiden välillä ja tykkäsin kun välillä näytettiin lapsuutta, nuoruutta ja nykyaikaa. Tarina oli minusta täyteläinen eikä itselleni jäänyt mitään kysymyksiä tai epäselvyyttä tapahtumista. Jokaisella olkoon omat mielipiteensä, mutta minä tykkäsin tarinasta tässä pelissä ja peli sai aiheutettua minussa erilaisia tunteita pitkin peliä. Välillä tuli kyynel silmäkulmaan, välillä kiukutti pelin pahiksien käytös ja välillä sai naureskella Nathanin ja Samuelin jutuille, eikä Victor ja Elena olleet yhtään sen vähempää hauskoja keskusteluissaan kuin veljekset. Jokaisella hahmolla oli omat hauskat juttunsa ja letkautuksensa pitkin peliä, eikä kukaan heistä vaikuttanut nipottavalta tai ärsyttävältä.






Pelissä tuli liikuttua reippaasti eteenpäin ja toki oli pientä kenttien tutkimista aarteiden kiilto silmissä, mutta taistelukohdat minä hoidin hiippailemalla. Tykkään todella paljon ninjailla ja pysyä piilossa, taistelut on hauskempi hoitaa hiljaisesti ja salassa, pohtia mistä menisin ja mihinkin, kenet hoitelisin ensimmäisenä, kenet repäisen reunalta alas ja kenet kukistan puskan sekasta käsin ja niin pois päin. Tällainen suunnittelu on aina peleissä hauskaa ja sen vuoksi monet taistelukohdat venähtävät minulla todella pitkiksi, vaikka ne olisi saanut juoksemalla ja räiskimällä läpäistyä aivan hetkessä!

Peli ei tietenkään sujunut aina hymyillen ja helposti vaan välillä sain kiukutella vaikeita taisteluita joissa kuolin pienen hikoilun jälkeen tai ärsyynnyin kun Nathan ei hypännytkään ihan sinne mihin olisin hänen halunnut hyppäävän. Toki nämä kaikki johtui siitä, kun olin pelannut peliä jo putkeen useamman tunnin ja oma keskittyminen peliin alkoi puutumaan. Virheistä oppii ja sitten kun tarpeeksi oli kiukutellut jonkun kohdan kanssa, keräsin itseni ja keskityin oikein kunnolla, jolloin kohtaus tuntui sujuvan taas paljon helpommin. Moni pikku aivopähkinä pelissä sai myös kiukuttelemaan, mutta onneksi mieheni sitten jaksoi rauhoitella ja pyytää minua keskittymään asiaan, jolloin taas pääsinkin eteenpäin. Välillä kun vain tuppaan olemaan niin malttamaton! Yleisesti ottaen kyllä pelin aivopähkinät olivat hauskoja ja tällaiset asiat on hyvä juttu peleissä, paitsi tietenkin silloin kun kello lähenee nukkumaanmenoaikaa ja haluaa vain äkkiä päästä eteenpäin, jotta peli jäisi järkevään kohtaan ennen lopettamista.

Kokonaisuudessaan todella miellyttävä peli ja mahtava kokemus, suosittelen ehdottomasti jokaiselle joka tätä ei ole vielä pelannut! Jos et omista kyseistä konsolia, niin kyllä näiden yksinoikeuspelien vuoksi kannattaa hommata tai lainata kaverilta! En monia pelejä ole läpi pelannut, mutta tällaiset pelit on niin nautinnollista päästä läpi ja siirtää sinne valmiiden pelien kasaan. Pikkuhiljaa saan lisää kokemusta erilaisista peleistä ja pian on jo paljon mihin verrata uusia tulevia pelejä.

Oletteko te pelanneet tämän pelin läpi? Mitä itse tykkäsitte tarinasta ja pelin ulkonäöstä?